Glogatan 4 - uusi tähti on syttynyt

Helsingin ravintolakartalle on syttynyt uusi tähti pari viikkoa sitten. GLO Hotellin entinen baari on muuttunut Glogatan 4 ravintolaksi (Ja hei, tämä ei ole Yumen tila, vaikka monet niin näyttävät luulevan sisään tullessaan). Glogatan 4 tarjoilee päivisin lounasta ja illalla ollaan taivaita hipovassa dining-kokemuksessa, kuitenkin hyvin välittömässä ja rennossa ilmapiirissä. Täällä ei istuta 20 cm:n päässä naapuripöydästä vaan suhteellisen intiimejäkin paikkoja on tarjolla. Tilaa on 80 ruokailijalle ja 25 iloiselle baarissa. 16 henkeä menee yksityiskabinettiin.

Listalta löytyy upeiden ruokaluomusten lisäksi reipas 250G pihvi tai kokonaisena halstrattu kuha, jotka kypsyvät ravintolan aidossa hiiligrillissä.

Glogatan 4:n viineissä opastaa sommelier Juha "Mäksy" Mäkelä persoonallisella ja hauskalla otteellaan. Mäksy on kerännyt ravintolan viinit periaatteella; klassiset alueet - ei klassiset viinit. Torresin tai La Rochen nimiä ei tältä listalta löydy.

Lajikeviinit ovat pääosassa ja ne tulevat mielellään lajikkeiden alkuperäisiltä alueilta. Chardonnay Burgundista jne. Viinilista on laaja ja minulle täyttä hepreaa muutamaa tuttua nimeä lukuunottamatta. Listalta löytyy varmasti ammattilaisillekin hyviä tärppejä ja onhan niillä hintansa aina. Harrastajat/nautiskelijat löytävät uusia ahaa elämyksiä Mäksyn opastuksella huokeaankin hintaan. 

Ville Rainion oppivuodet

Glogatan 4:n keittiömestarina nuotittaa vasta 30-vuotias Ville Rainio. Ville on hikoillut viimeiset kymmenen vuotta maailmallakin mm. kööpenhaminalaisravintola Nomassa, joka on valittu maailman parhaaksi ravintolaksi useaan kertaan. Suomessa oppia on tullut niin Chez Dominiquesta kuin Savoystakin.

Ville Rainion tyyli on kääntää totutut asiat uuteen näkövinkkeliin. No joo, tätä on tietysti kuultu muiltakin, mutta siinä missä muut sanovat - Ville tekee, ja onnistuu siinä täydellisesti.

Maailmalla hyvässä nosteessa oleva skandinaavinen keittiö on myös Ville Rainion alaa. Signature menussa näkee kuinka suuresti hän pohjolaamme kunnioittaa. Esimerkiksi silakat marinoidaan sitruunan sijaan kuusenkerkällä. Oppivuodet hän raapusti ruutuvihkoonsa ideoita maailmalta ja niistä me saamme nyt nauttia. Oppivuodet ovat takana. Mestari on valmis.

Lehtipuu

Kun seurueemme pääsi istumaan, kyökistä kierähti muutama tarjoilija koristepuut käsissään. Ensimmäinen ajatus oli, että tarvitaanko noita melko pieneen pöytään, mutta juju aukesi seuraavalla sekunnilla. Alkupala chipsit olivat "lehtipuussa". Retikkaa, palsternakkaa, perunaa ja lohennahkaa (kuivatun kalan ystäville). Puun juurella oli mukavan maukas dippi. Ensivaikutelman voi tehdä vain kerran ja tässä kohtaa odotukset nousivat. Nyt tulisi jotain erilaista.

Valkoviiniksi lasiin lurahtaa Anna Maria Abbona L’Alman riesling. Mukavan puhdasarominen ja varsin hillitty riesling, jonka pyöreää rakennetta rikkoo hieno omenainen hapokkuus. Viini päästää nätisti maata läpi, jopa hieman paahtunut tuoksu. Hyvä ja erilainen Riesling Piemontesta.

Lasimestarin silakka

Sardiinipurkkiin kasattu annos oli hauskannäköinen ja sen lisäksi todella hyvänmakuinen. Tukena kalalla oli sinappikastiketta ja maukkaita vihanneksia.

Uunituoreet leivät

Leivät saapuivat perunakapassa, jonka pohjalla oli lämpimiä kiviä, joten leivät pysyivät lämpiminä pitkään. Oli vaaleaa sämpylää = täydellistä, oli tummaa hapanleipää ravintolan omasta juuresta = täydellistä. Joku muu voisi tyytyä itse kirnuttuun voihin, mutta Ville Rainio ei. Hän oli tehnyt omasta voista myös omenaversion, joka oli pakattu näppäriin tuubeihin. Ja se oli jotain käsittämättömän hyvää. Hieman happaman tummanleivän kanssa omenalla makeutettu voi oli enemmän kuin osiensa summa. L’Alman riesling oli tämän yhdistelmän kanssa täydellinen kumppani.

Talvijuureksia

Kuva: Kämp Groupin markkinointi.

Muun muassa haudutettua punajuurta, raastettua raitajuurta, omenaa ja siiderihyytelöä ja itse hapatettua kermaa. Ei se nyt kummoiselle näyttänyt keraamisella lautasellaan, mutta annokseen upottuaan seikkailu alkoi. Todella hienosti kasaan vedettyjä makuja täydellisessä harmoniassa. Todellinen kunnianosoitus juureksillemme. Raitajuurihässäkkä oli hiukan hankala syödä, mutta se ei paljon häirinnyt kun oltiin makujen ilotulituksessa.

Kitkan neulamuikkuja & Puolaveden muikunmätiä

Upeannäköinen pikku annos. Kosteudeksi kaadettiin vielä pöydässä samettisen hienoa perunakeittoa. Tilliemulsio toi vivahteikkuuden, suolaa mädistä ja rapeutta friteeratusta perunasta. Tähän annokseen rakastui joka lusikallisella enemmän. Yksinkertaisista raaka-aineista todellista gourmeeta. Berlusconin ääliömäiset lausahdukset tulivat mieleen. Tulisi maistamaan Glogatan 4:n mukkuja ja puhuisi sitten?

Savunaurista

Kahdella tapaa kuivattua omenaa, persiljaohraa ja Sarpanevan padoissa savustettuja nauriita. Pata avattiin vasta pöydässä ja upea pöllähdys nousi kattoon. Annos oli jälleen kerran oiva esimerkki siitä, miten kasvisruoasta voi tulla gourmeeta. Yksinkertaista, mutta todella toimivaa. Makea, suolainen, hapan etc. Kaikki tukivat toisiaan.

Väliruokana jäähdytetyssä pikku ruukussa löytyi fenkolivaahtoa ja tillihyytelöä. Viileä ja hienosti raikastava tuulahdus.

Possun secreto

Sitten se saapui. Suorastaan uskonnollisen kokemuksen tuottava pääruoka. Hiotulla lankunpätkällä oli 9 tuntia haudutettua secretoa eli possun kuvelihaa, verimakkaraa, friteerattua possunnahkaa ja viereen tuotiin halkaistu reisiluu, jossa oli muutama pala haudutettua luuydintä! Kokemuksen kruunasi vielä lankun päätyyn isketty pikku puukko, jonka avulla annos nautittiin. Tämä oli todella jotain uutta, ja niin kuin Ville Rainion ruokafilosofiaan kuuluu, oltiin tosiaan pois vanhoista kaavoista. Vaikea kuvitella, että kukaan muu lähtisi ottamaan riskiä tarjotessaan näin epäilyttävälle kuulostavaa komboa.

Mutta riski on minimissään, kun tietää mitä tekee. Secreto suli suuhun, verimakkara antoi upeaa aromia ja luuytimen kermainen koostumus yhdistettynä possun nahkan raksuvaan pureskeluun... Tästä annoksesta tulee nähtävyys - kutsukaa mr. Bourdain paikalle! Tämä on rakkaudenosoitus possulle ja se sai syöjänsä tuntemaan luolamiesmäistä ylpeyttä.

Annoksen seurana maisteltu Zweigelt (Ticker? valitettavasti nimi jäi unholaan) oli täydellinen pari ruoalle. Viinin marjainen makeus korostui ja ilmeisesti luuytimen suuntumasta johtuen tuntui, että viinin rakennekin muuttui. Tästä viinin ja ruoan yhdistämissä on kyse. 1+1=5 tähteä.

Mäksy saapui kaatelemaan tässä vaiheessa Rhonelaista makiaa lasiin, jota edusti Perrin Muscat Beaumes de Venise 2010. Kyseessä väkevöity viini, josta löytyy Muscatin kukkaisuus hillityssä muotissa ja hunajainen makeus. Rento hapokkuus sopi hienosti pohjolan herkille aromeille jälkiruoissa.

Leipäjuusto

Ville Railio ei tyydy lähes täydelliseen raaka-aineeseen vaan tekee siitä jotain vielä enemmän eli vanukkaan, jossa aavistus suolaa. Sen seurana makeaa lakkaa, sipulia ja kanelin aromia. Klassikot uudella tavalla - oodi skandinavialle jälleen.

Talven "mustikkapiirakkaa"

Mustikkapiirakka oli maustettu timjamilla ja se oli hyvin muruinen ja rapea. Kuivattuja mustikoita, mustikkahilloa ja vaniljajäätelöä. Isännät eivät turhaan nostattaneet odotuksia jälkiruokaa ennen. Tämäkin oli jotain käsittämättömän hyvää - ja erilaista. Todellinen klassikko myös, jota ei kannata missata.

Aterian jälkeen ei voinut kuin istua ja ihmetellä tätä upeaa matkaa täydellisiin makuihin. Mentiin laidasta laitaan. Kevyesti. Tuhdisti. Kokoajan positiivisesti yllättyen. Ville Rainion menussa ei ole yhtään heikkoa kohtaa. Nyt viimeistään skandinavian ja suomen keittiö on valmis maailmanvalloitukseen.

Kenelle Glogatan 4 on?

Ensinnäkin turisteille (etenkin Silvio Berlusconeille). Niille, jotka ovat ehkä kuulleet pohjoisen euroopan keittiöstä, mutta eivät siitä vielä mitään tiedä. Ja niille, jotka jo tietävät - Glogatan 4 tarjoaa heillekin varmasti uuden näkökulman.

Näkisin myös tämän erinomaisena paikkana työporukoille, jotka haluavat tulla haukkumaan poissaolijat ja pitämään hauskaa, samalla nauttien äärimmäisen pitkälle viedystä gourmet-elämyksestä rennossa ilmapiirissä. Glogatan 4:ssä kravatti ei ole hirtetty kireälle vaan meno on lupsakkaa ja sisään on helppo astua.

Ylipäätänsä Glogatan 4 on niille jotka jo luulivat nähneensä kaiken - etenkin skandinavisesta keittiöstä. Reilut pihvi ja kala-annokset tarjoavat jotain perinteisiin nojaaville. Upeat gourmet luomukset seikkailijoille.

Ja Ville Rainio; mene minne vaan - minä seuraan. Kiitos ja kumarrus.

Ville Rainio Menu 63€
Viinit menulle 49€

Glogatan 4

Teksti: Janne Suomi
Kuvat: Janne Suomi